Nyt se talvi kai tulla jolokottelee ku täällä etelässäkin valkosta nöyhtää tulee taivaalta. Ei tässä vielä lumilinnoja pääse rakentaa ku vaan autojen ikkunasta huomas et jotain tulee. Yks mikä pelottaa lumen kera on ku täällä ei ole kaupunki kunnossapitäny noita jalkakäytäviä, paksu kerros mätäneviä lehtiä kaupunginosasta toiseen ja siihen vielä lumi päälle ni terve vaan, mä en uskalla liikkua himasta mihinkään :/

Mut joo, tästä nyt tullu vähän tapa ettei uutta kirjotusta tuu ku kerran viikossa, mutta edelleen se realiteetti ettei mun elämässä tapahdu yhtään mitään ni en jaksa keksiä tikusta asiaa. Lenkkeilyt on kuitenkin taas aloitettu tällä viikolla. Viime punnituksen jälkeen käynyt kävelee eripituisia matkoja ja eilen meni vähän sillee hupsista ku oli tarkotus lähtee vähän jalottelemaan...siis ihan et saan ees sen 10 000 askelta päivälle täyteen ja ku koko päivän melkein istunu ni kaipas raitista ilmaa. Kuinka ollakkaan ku aloin metsästää sitä auringonlaskua ni kotiin tullessa mittari näyttikin 8,1 km ja päivälle kertyi askeleita 19 784 eli kymppitonni tuli hyvin täyteen :D :D

Mut hei, mun auringonlaskun metsästys kannatti

20171021_174101_wm.jpg

2-3 minuuttia myöhemmin en ois enää saanu kuvaa ja mä lähin sentää ihan valoisaan aikaan liikkeelle :)

Punnituskin unohtu eilen ja tätähän ei ole käyny ikinä ku jännityksellä aina lauantai aamuja odottanu. Mulla oli vaan tosi paska fiilis painon suhteen ku saldo tähän asti tälle kuulle ollu -100 gr, toki parempi ku ei mitään mutta silti. Tästä näkee myös sen tosiasian ettei se leikkaus mua auttanut muutaku helpotti elämäntapojen muutosta, ruokailua yms. Jokaisen lähtevän gramman eteen joudun tekee töitä ja hikisesti joudunkin...jos ei lenkkiä ni ei miinustakaan painon kanssa. Nyt kun viikon verran taas käyny lenkkeilee niin paino tipahti...ei paljon mutta vähän kuitenkin ja sen näät TÄÄLTÄ kuten koko pudotushistorian leikkauksen jälkeen.

Lenkkeily ei tällä hetkellä tuo kyl sellasta ihanan autuasta oloa koska mulla kipeytyy alaselkä ja lonkka ihan kauheesti. Eilen loppumatkasta mä tunsin miten alaselässä, vähän häntäluun yläpuolella oikee muljahti jotain...samoin tää mun vasen olkapää jossa tekonivel ei tykkää pidemmästä ja jatkuvasta liikkeestä ni kotia tullessa se poistu käytöstä kokonaan, mitää en pystyny tekee sillä, en edes kirjottaa koneella ja suihkussakin toimittava vain yhdellä kädellä. Koko yö meni pyöriessä ja jokainen liike teki kipeetä joka paikkaan...liikunnan ihanuutta. Toivon nyt että tää on taas vähän vaan alkukankeutta pidemmän tauon jälkeen ja toi eilinen lenkkikin oli vähän turhan pitkä kylmiltään.

Ei kai ny muuta, ex-naapuri 14 vuoden takaa laitto just viestiä lähenkö pienelle lenkille sen kanssa...no mä lähen. Törmättii meinaan ekan kerran viiteen vuoteen viime sunnuntaina päiväkävelyllä ja sovittii sit et käydää välillä yhessä :) Toivottavasti ei ihan lumimyrskyksi mee ku lunta tulee kokoajan vaan enemmän taivaalta, pitänee laittaa pipo päähän :) Discandoolta muuten tilasin vähän vielä lisää juotavaa, paljon olen edelleen ommellu ja paljon ompelematta...nyt en keksi sit enää muuta ku MOIKKA <3